Äntligen!

Vardag! Vardag! Vardag! Som vi (jag) har längtat efter detta. Dagis har öppnat (hallefrikkinluja), Emil blev nöjt kvar vid sin gröttallrik och vinkade ett kungligt adjö till sin mor, jag får gå på möte, mejla roliga mejl och ringa trevliga samtal. Tillochmed vädret är med mej, inget jäkla shortstvång och detärsåhärligtävädersåvimåstevarauteheladygnet-crap här inte, utan hederligt byxväder.

Uuh uuh jag är så glad över vardagens ankomst!

-----
Tässä perheessä iloitaan arjen paluuta hullun lailla. Päiväkoti on taas avannut ovensa meidän pikku riiviölle (joka tänä aamuna iloisesti jäi syömään puuroa (!) ja vilkutti kuninkaallisten tavalla onnelliselle äidilleen). Ja minä saan istua kokouksessa, kirjoittaa kivoja sähköposteja ja soittaa mukavia puheluita. Jopa sää on puolellamme- ei enää shortsipakkokelejä (paitsi että niinä päivinä kun me ollaan vapaalla ois kivaa jos pääsisi vaikka vielä uimaan, jooko?) Bring it on Arki!